Pääsiäisperinteitä ja kummallisia traditioita Euroopassa

Pääsiäinen on merkki keväästä. Hyvä ruoka, ulkoilu ja lepo kuuluvat varmasti monen suomalaisen pääsiäisen viettoon. Eri puolilla maailmaa pääsiäiseen liittyy monenlaisia erikoisuuksia punaisista pääsiäismunista jättiläisomeletteihin sekä veden roiskintaa, astioiden heittoa ja ilotulituksia. Vaikka koronan aikana tuskin ihan samanlaisiin pääsiäisparaateihin pystytään, niin on silti hauska katsastaa mitä pääsiäisperinteitä ja kummallisia traditioita Euroopassa yleisesti on.

Ranskan jättiomeletti ja monta kokkia

Pääasiassa katolisena maana ei ole mikään yllätys, että Ranskalla on useita pääsiäisperinteitä. Legendan mukaan ranskalaiset lapset eivät saa pääsiäisaamuna suklaata tarinapupulta, vaan lentäviltä kirkonkelloilta. Sanotaan, että kun kellot eivät soi pitkäperjantaista pääsiäissunnuntaihin (surraan Kristuksen kuolemaa), ne lentävät Roomaan hakemaan herkkuja. Pääsiäissunnuntaiaamuna kellot lentävät takaisin Ranskaan täynnä makeita herkkuja, jotka ne pudottavat puutarhaan lapsille. Kun kellot ovat palanneet torneihinsa, ne alkavat soida taas iloisesti. Joten Ranskassa pääsiäismunia tuo “cloches volantes” tai “cloches de Pâques” eikä pääsiäispupu. Pääsiäismunien metsästys – tai “chasse aux oeufs” – alkaa, kun kellot jälleen soivat.

Alsacessa markkinat on koristeltu viehättävästi ja ne on täynnä pörröisiä kaneja, vuohia ja ankkoja. Samaan aikaan Bessièresin kylässä, noin puolen tunnin päässä Toulousesta, tusina kokkeja valmistaa jättimäisen munakkaan 15 000 munasta. Valmistuttuaan se leikataan tuhansiksi annoksiksi ja tarjoillaan kylän asukkaille leivän kanssa. Tarina kertoo, että Napoleon ja hänen armeijansa matkustivat Etelä-Ranskan läpi ja pysähtyivät pieneen kaupunkiin jossa he söivät munakasta. Napoleon piti sotilaistaan niin paljon, että hän käski kaupunkilaisten kerätä munansa ja tehdä seuraavana päivänä armeijalleen jättimäisen munakkaan.

Espanjassa tanssivat luurangot

Koska Espanja on edelleen pääosin katolinen maa, pääsiäinen on iso juhlapyhä. Espanjassa pääsiäistä vietetään seitsemän päivän ajan. Semana Santa (“pyhä viikko”) -tapahtuman aikana Espanjassa pidetään erilaisia ​​juhlia ja perinteitä ympäri maata. Juhlat alkavat paaston viimeisellä viikolla. Yksi suurimmista pääsiäisjuhlista tapahtuu Sevillassa, jossa 52 erilaista uskonnollista veljeskuntaa kulkevat juhlakulkueessa ristiinnaulitsemisen kunniaksi. Tuhannet katsovat marssiorkestereiden päivittäisiä kulkueita ja pääsiäistarinaa. Pääsiäismessu, ruokailu ja perheiden kokoontuminen yhteen ovat tärkeä osa espanjalaista pääsiäisperinnettä. Torrijat (“köyhät ritarit”), pestiñot ja kakut ovat suosittuja pääsiäispöydän herkkuja.

Espanjan keskiaikaisessa Vergesin kaupungissa pidetään kiirastorstaina perinteinen “dansa de la mort” tai “kuolintanssi”. Kaikki pukeutuvat luurankopukuihin ja paraateihin kaduilla. Kulkue päättyy pelottavaan kohtaukseen, jossa luurangot kantavat tuhkalaatikoita. Makabra-tanssi alkaa keskiyöllä ja jatkuu kolme tuntia aamun pikkutunneille asti.Verges sijaitsee suositulla Costa Bravan alueella, johon tehdään paljon myös matkoja Suomesta.

Italian hyvä sato varmistetaan ilotulitteilla

Pääsiäinen on yksi vuoden tärkeimmistä lomista Italiassa. Se merkitsee lämpimän kauden ja ulkoilun alkua. Suositut festivaalit, kyläjuhlat, konsertit, uskonnolliset rituaalit ja kulkueet eri puolilla Italiaa nostavat pääsiäisjuhlatunnelman huippuunsa. Firenzessä paikalliset juhlivat 350 vuotta vanhaa pääsiäisperinnettä, joka tunnetaan nimellä Scoppio del Carro tai “kärryräjähdys”. Ilotulitusvälineillä pakattu koristeellinen kärry kulkee kaupungin kaduilla ennen pysähtymistä Duomon ulkopuolelle. Arkkipiispa sytyttää sitten sulakkeen pääsiäismessussa, joka johtaa ulkona kärryyn ja sytyttää vilkkaan ilotulituksen. Tämän perinteen merkitys on peräisin ensimmäisestä ristiretkestä, ja sen on tarkoitus varmistaa hyvä sato.

Sisilian Prizzissä ‘Abballu de daivuli’ on paikallisten paholaisten esitys, jotka käyttävät kauhistuttavia sinkkinaamareita ja pukeutuvat punaisiin kylpytakkeihin. Ne, jotka ovat pukeutuneet nähin pukuihin, haukkuvat niin monta “sielua” kuin mahdollista ennen iltapäivää, jolloin Neitsyt Maria ja ylösnoussut Kristus pelastavat päivän lähettämällä paholaiset enkeleiden matkaan.

Puolassa kastutaan

Puolalainen versio pääsiäismunista on paljon monimutkaisempi kuin yksinkertaiset värjätyt munamme. Niitä kutsutaan pisanka-muniksi, ja ne on maalattu herkillä koristeellisilla kukkakuvioilla. Pääsiäismaanantaina puolalaiset juhlivat “märkää maanantaina”, jossa pojat ja miehet kaatavat vettä naisten ja tyttöjen päälle, vaikka viime vuosina perinne on kehittynyt enemmän tai vähemmän vesisodaksi, jossa kukaan ei ole turvassa. Legendan mukaan tytöt, jotka kastuvat märäksi pääsiäismaanantaina, menevät naimisiin vuoden sisällä. Samanlaisia pääsiäisperinteitä ja kummallisia traditioita Euroopassa löytyy myös Slovakiasta ja Unkarista.

Kreikassa lentävät kattilat

Pääsiäinen on Kreikan suurin kristillinen juhla. Monet ortodoksiset kirkot perustavat pääsiäispäivänsä Julian-kalenteriin, joka eroaa usein gregoriaanisesta kalenterista, jota monet länsimaat käyttävät. Siksi ortodoksinen pääsiäinen tapahtuu usein myöhemmin kuin pääsiäinen.

Kiirastorstaina alkavat ylösnousemusjuhlien valmistelut. Perinteisesti silloin ihmiset valmistavat pääsiäisbriochen, joka tunnetaan myös nimellä tsoureki. Tämä makea leipä punotaan yleensä kolmella taikinapitkolla, jotka edustavat Pyhää kolminaisuutta, ja maustetaan mahlebilla. Se koristellaan punaisilla munilla. Perinne keittää ja värjätä munat punaisella värillä symboloi elämän uudestisyntymistä ja Kristuksen verta. Nykyään ihmiset yksinkertaisesti ostavat tsourekin leipomosta, koska sen valmistaminen on aikaa vievää.

Kreikan Korfun saarella tapahtuu pääsiäislauantain aamuna perinteinen “pottiheitto”. Ihmiset heittävät kattiloita, kasareita ja muita saviastioita, jotka on usein täytetty vedellä, ulos ikkunoistaan ​​ja ne murskautuvat kadulle. Jotkut sanovat, että tapa on peräisin venetsialaisilta, jotka uudenvuodenpäivänä heittivät kaikki vanhat esineensä pois. Toiset taas uskovat, että ruukkujen heitto toivottaa kevään tervetulleeksi, mikä symboloi uusia kasveja joita kerätään uusia ruukkuihin.

Virallisesti pääsiäissunnuntai on 40 päivän paaston päättyminen ja sitä vietetään syömällä karitsaa, tsoureki-leipää sekä muita pääsiäisperinteisiin kuuluvia herkkuja sekä nauttimalla viiniä.

Kreikan saaristoon sekä muihin lomakohteisiin pääset täältä.